Vaate kertoo, missä vika on

Artikkeli

Kaava on lähtökohta, ei sääntö, jota pitäisi noudattaa pilkuntarkasti. Kun ompelija oppii katsomaan vaatteen muotoa, ryppyjä, vetoja ja mittasuhteita, vaate alkaa itse kertoa mitä sille pitäisi tehdä.

Kaava on valittu mittojen mukaan, kangas leikattu ja ompelu tehty huolella. Silti valmis vaate ei tunnu istuvan. Selkä pussittaa, olkasauma roikkuu ja rinnan kohdalle muodostuu outoja ryppyjä.

Ensimmäinen ajatus on helposti, että valittu koko oli väärä. Aina ongelma ei kuitenkaan ole koossa – eikä välttämättä aina edes siinä kohdassa, jossa se ensimmäisenä näkyy.

Onnistuva-yrityksen perustajan Tiina Kantokosken työssä kaavojen ja istuvuuden parissa tärkeässä roolissa on juuri vaatteen tarkkailu. Hän haluaa opettaa ompelijoita ymmärtämään, miksi vaate käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy sen sijaan, että seuraisi vain valmista ohjetta.

– Kaava on aina pohja. Vartalo on se mitä katsotaan ja minkä mukaan vaate tehdään.

Käsityöt kulkivat mukana lapsuudesta asti

Tiinan kiinnostus käsitöihin ei syntynyt aikuisena tyhjästä. Ensimmäiset muistot vievät päiväkotiin, jossa hoitaja kutoi omia töitään lasten kanssa ollessaan. Pienenä Tiina ja ystävä pyysivät opettamaan heille virkkaamista. Tuloksena syntyi käsin virkattuja, metrejä pitkiä ketjuja.

Kotona äiti ompeli perheen vaatteita, joten ompelu tuli tutuksi jo lapsuudessa. Myöhemmin käsitöistä tuli ammatti. Vaateteollisuudessa työskennellessä vastaan tuli kuitenkin ongelma, joka jäi mieleen.

– Yksi kaava ja istuvuus eivät voi sopia kaikille. Teollisuudessa tehtiin yksi vaate yhdellä istuvuudella, enkä päässyt siihen vaikuttamaan.

Tiina ryhtyi miettimään ratkaisuja, jotka toimisivat mahdollisimman monelle. Samalla syntyi ajatus siitä, että jo olemassa olevaa kaavaa voisi muokata pienillä muutoksilla erilaisille vartaloille sopivaksi.

Henkilökohtaisten ohjausten myötä Tiina huomasi erityisen selvästi, kuinka paljon häntä kiinnostaa istuvuuden ongelmien ratkaiseminen ja ratkaisujen opettaminen muille.

– Mä totesin, että tämä on se mitä mä haluan tehdä.

Onnistuva syntyi ajatuksesta, että jokainen voi onnistua

Tiinan yritys kulkee nimellä Onnistuva. Keskeistä siinä on ajatus siitä, että jokainen voi onnistua.

Sanaleikissä on toinenkin puoli: istuva. Tiinalle istuvuus on yksi työn tärkeimmistä asioista ja suorastaan intohimo. Onnistuva on siis sekä onnistumista että istuvuutta.

Tiina haluaa tehdä ohjeita, joiden avulla ompelijan ei tarvitse jäädä yksin ihmettelemään, miten jokin asia pitäisi tehdä. Toisaalta hän haluaa opettaa myös ajattelua.

– On vaikea rikkoa sääntöjä, jos ei vielä ole varma niistä säännöistä.

Siksi Tiina opettaa kaavojen takana olevaa logiikkaa. Kun ymmärtää, miten vartalon muoto vaikuttaa vaatteeseen, voi muutoksia alkaa tehdä myös itse.

– Mä yritän rohkaista sitä, että kokeilee ja yrittää, testaa ja miettii. Tavoitteena ei ole löytää yhtä oikeaa tapaa tehdä.

Ensin pitää tietää omat mittansa

Hyvin istuvan vaatteen lähtökohta on tietenkin oikeanlainen koko. Mutta ennen kuin kokoa voi valita, pitää tietää omat mitat – ja ottaa ne oikein. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta. Tiinan mukaan perusmitoissakin voi olla kuitenkin yllättävän paljon heittoa. Erään kerran Tiina teki ystävälleen mekkoa ja pyysi tätä mittaamaan koekappaletta varten omat vartalonmittansa. Kun valmis koekappale oli valmis, sovituksessa huomattiin, että se oli liian pieni rinnan ja lantion kohdalta.

Ensin Tiina epäili omaa kaavanmuokkaustaan. Sitten hän pyysi ystävää ottamaan omat mitat uudelleen. Rinnanympäryksen mittauksessa käsien asento oli vaikuttanut mittaan. Myös lantion mittauskohta oli ollut epäselvä. Pienellä mittausvirheellä olikin yllättävän suuri vaikutus.

Tärkeää ei siis ole vain se, mitä mitataan, vaan mistä ja miten mitta otetaan.

NÄIN MITTAAT ITSESI

Tarvitset pehmeän mittanauhan, ja jos tuntuu hankalalta, pyydä kaveri avuksi ottamaan mittoja. Mittaa aina mahdollisimman luonnollisessa asennossa: älä vedä vatsaa sisään tai jännitä ryhtiä. Älä myöskään kurkista valmista mittaa, sillä se vääristää vartalon asentoa ja vaikuttaa lopulliseen mittaustulokseen. Seiso sinulle luonnollisessa asennossa. Mittanauhan tulee olla napakasti vartaloa vasten, mutta sitä ei pidä kiristää. Tarkista aina peilistä, että mitta on vaakasuorassa, eikä esimerkiksi laske selän puolella alas.

Rinnanympärys Mittaa rinnan korkeimman kohdan päältä vaakasuorassa vartalon ympäri. Laske kädet ja hartiat alas luonnolliselle paikalleen, käsien asento vaikuttaa todella paljon.

Vyötärönympärys Mittaa luonnolliselta vyötäröltä eli vartalon kapeimmalta kohdalta. Tämä on eri ihmisillä eri paikoissa, joillain se voi olla lähempänä rintaa, toisilla navan kohdalla. Älä vedä mittanauhaa liian tiukalle

Lantionympärys Mittaa lantion leveimmästä kohdasta lantion ja reisien alueelta. Kohta voi olla pakaroiden yläpuolella, niiden kohdalla tai esimerkiksi reisissä. Näin vaate mahtuu vartalon leveimmän kohdan yli ja laskeutuu vartalolla kauniisti.

Lisämitat esimerkiksi selän pituus (niskasta vyötärölle) ja hartialeveys (olalta olalle takakappaleen puolella). Näitä tarvitaan mallista riippuen, jos halutaan tarkentaa vaatteen istuvuutta.

Älä valitse kaavan kokoa vain sen perusteella, mitä kokoa käytät yleensä valmisvaatteissa. Vertaa mittojasi juuri kyseisen kaavan mittataulukkoon. Kaavoittajilla voi olla hyvinkin erilaiset kokotaulukot ja mitoitusperusteet. Väljyysvarat kannattaa ottaa huomioon verratessa omia mittoja valmiiseen mittataulukkoon.

Rinnanympärys ei kerro kaikkea

Kaavan koon valinnassa rinnanympärys on usein ensimmäinen lähtökohta. Se ei yksin kuitenkaan kerro, millainen ylävartalo on.

– Ihmiset ovat erilaisia, Tiina selittää.  Rintakehä voi olla kapea, mutta rinta työntyä voimakkaasti eteenpäin. Hartiat voivat olla kapeat suhteessa rinnanympärykseen. Vartalon ylä- ja alaosa voivat olla keskenään hyvin eri kokoiset.

Tämän vuoksi kaavan valinta pelkän yhden ympärysmitan perusteella voi johtaa tilanteeseen, jossa jokin muu kohta vaatteesta voi olla liian suuri. Tiinan mukaan rinnan muotoa on usein helpompi lisätä kaavaan kuin lähteä tekemään suuria muutoksia esimerkiksi hartioihin. Kaavan valinnassa ei siis kyse ole pelkästään siitä, minkä kokoinen vartalo on, vaan myös siitä, millainen vartalo on.

Opettele lukemaan ryppyjä ja vetoja

Kun vaate ei istu, sitä kannattaa katsoa tarkasti, ei pelkästään edestä peilistä vaan joka suunnasta. Selässä voi olla pussitusta, rinnassa voi näkyä vetoa. Hihassa voi olla poikittaisia ryppyjä. Olkasauma voi olla väärässä kohdassa.

– Vaatteen rypyt voivat antaa vihjeitä siitä, mistä ongelmaa kannattaa lähteä etsimään, Tiina neuvoo.

Ajatus on yksinkertainen mutta hyödyllinen: ryppyä ei tarvitse nähdä pelkästään ärsyttävänä virheenä. Se voi olla viesti. Kun kangas vetää johonkin suuntaan, kangas yrittää kertoa, mihin se haluaisi liikkua. Kun jossakin on ylimääräistä kangasta, myös se kertoo jotakin. Kangas pyrkii aina luonnolliseen asentoon ihmisen päällä. Vaakasuorat rypyt kertovat kaavan pituudesta ja pystysuorat leveydestä.

Ongelma ei ole aina siellä, missä se näkyy

Istuvuusongelmaa ei kuitenkaan aina kannata lähteä korjaamaan heti ensimmäisestä kohdasta, joka näyttää oudolta. Kerran Tiinan henkilökohtaisessa ohjauksessa vaatteessa näytti siltä, että rintamuotolaskos oli väärässä kohdassa. Ensimmäinen ajatus olisi voinut olla laskoksen siirtäminen, mutta se ei kuitenkaan ollut ratkaisu. Sen sijaa muutettiin takakappaletta, jolloin vaatteen asento muuttui oikeaksi. Samalla myös laskos asettui paremmin.

Esimerkki kertoo hyvin siitä, miksi kannattaa kaavanmuokkauksessa pysähtyä ennen kuin tarttuu saksiin. Se kohta, jossa ongelma näkyy, ei välttämättä ole se kohta, jossa ongelma syntyy.

Vaatteen istuvuus on kokonaisuus. Yhden kappaleen tai mitan muuttaminen vaikuttaa helposti myös muihin osiin vaatetta.

Myös vartalon asento vaikuttaa

Vartalo ei ole liikkumaton mallinukke. Ryhti, vartalon asento ja kehon mittasuhteet vaikuttavat siihen, miten vaate asettuu. Vartalo myös muuttuu elämän aikana. Tiinan mukaan vartalon asento on yksi istuvuuden haasteista, joka jää helposti huomaamatta. Kaava voi olla teknisesti oikein tehty, mutta jos se ei vastaa käyttäjän vartalon asentoa, valmis vaate ei välttämättä asetu hyvin. Tässäkin kohtaa auttaa ajatus siitä, että kaava on lähtökohta eikä valmis totuus.

Kangas muuttaa kaiken

Kaava ei myöskään elä tyhjiössä. Sama kaava voi toimia kahdella erilaisella kankaalla aivan eri tavalla. Joustavuus vaikutta tietysti paljon, muta myös kahden joustavan kankaan välillä voi olla merkittävä ero. Puuvilla-elastaanin ja viskoosi-elastaanin käyttäytyminen voi olla hyvin erilaista. Toinen kangas voi tehdä kaavasta hyvin napakan ja toinen antaa sille paljon enemmän liikkumavaraa.

-Mullakin saattaa mennä pieleen edelleen, vaikka mä tiedän ne asiat, Tiina myöntää.

Tee koekappale – mutta älä aina lakanasta

Jos Tiinan pitäisi valita yksi neuvo ennen uuden vaatteen ompelua, se olisi koekappale. Aina.

Koekappale kannattaa tehdä ennen varsinaisen vaatteen leikkausta. Mutta materiaalillakin on merkitystä. Jos lopullinen vaate tehdään joustavasta materiaalista, joustamattomasta lakanakankaasta tehty koekappale ei välttämättä kerro oikeastaan mitään siitä, miten valmis vaate tulee käyttäytymään. Tiinan kokemuksella tämä on yllättävän yleinen tilanne. Koekappaleen on tarkoitus antaa mahdollisimman todenmukainen kuva lopputuloksesta. Siksi myös testikankaan käyttäytyminen pitäisi olla mahdollisimman lähellä varsinaista kangasta.

Kaavaa saa aina muuttaa – ja kannattaa

• lyhennä/pidennä yläosaa
  
• muuta hartian leveyttä
  
• säädä hihan leveyttä
  
• siirrä vyötärölinjaa
  
• muuta rinnan muotoa
  

Kaavan muokkaus saattaa kuulostaa aloittelijasta pelottavalta. Jos kaavan on tehnyt joku toinen, sitä voi tuntua väärältä lähteä muuttamaan. Tiinan mielestä ajatus kannattaa kääntää toisin päin.

– Kaava on aina pohja.

Kaava ei ole käyttäjälleen annettu käskylista. Se on lähtökohta, josta lähdetään rakentamaan juuri omalle vartalolle sopivaa vaatetta. Kaavasta voidaan tarvittaessa muuttaa esimerkiksi yläosan pituutta, hartian leveyttä, hihan leveyttä, vyötärön paikkaa tai rinnan muotoa. Muutoksia ei kannata kuitenkaan tehdä vain siksi, että niitä voi tehdä. Ensin kannattaa selvittää, mikä vaatteen käyttäytymisessä kertoo muutoksen tarpeesta.

Istuvuus ei tarkoita ihonmyötäistä

Sana istuvuus voi johtaa ajatukset tiukkaan ja vartalonmyötäiseen vaatteeseen. Tiinan mukaan istuvuus on kuitenkin paljon laajempi asia. Myös oversize-vaate voi olla istuva. Väljyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki mahdolliset väljät vaatteet sopisivat kaikille samalla tavalla. Vaatteen mittasuhteiden pitää toimia myös käyttäjän mittasuhteiden kanssa. Esimerkiksi kapea hartialinja ja muuten suuri yläosa voivat yhdessä muodostaa erilaisen kokonaisuuden kuin leveämmille hartioille suunniteltu oversize-vaate. Kaikkea ei siis voi ratkaista pienentämällä tai suurentamalla kaavaa.

– Kaikki mallit eivät vain käy jokaiselle vartalolle.

Tämä ei tarkoita sitä, että tietynlaista vaatetta tulisi välttää. Se tarkoittaa, että kaavaa kannattaa joskus muokata niin, että mallin idea säilyy, mutta mittasuhteet sopivat käyttäjälle.

Virhettä ei tarvitse pelätä

Kaavanmuokkaamisen opettelu vaatii uskallusta kokeilla. Joskus ensimmäinen versio ei onnistu. Joskus mitta on otettu väärin. Joskus kangas yllättää. Joskus kaavan ongelma löytyy vasta koekappaleessa. Tiinan mielestä virhe ei ole kuitenkaan katastrofi.

– Virheet eivät ole vaarallisia, vaan ne on polku siihen oppimiseen.

Ehkä juuri siinä on hänen ajattelunsa ydin. Ompelijan ei tarvitse osata kaikkea heti. Kaavaa voi tutkia, vaatetta voi sovittaa ja lopputulosta voi arvioida uudelleen. Ja seuraavalla kerralla tietää jo enemmän.

Hyvä istuvuus ei synny aina siitä, että kaavaa noudatetaan mahdollisimman tarkasti. Se syntyy siitä, että ymmärtää , mitä kaava tekee, miten kangas käyttäytyy ja miten oma vartalo vaikuttaa lopputulokseen.

Tiinan opetuksessa tärkeää onkin teknisen osaamisen lisäksi ajattelutapa: uskallus katsoa vaatetta ja kysyä, miksi se tekee juuri noin. Joskus vaate kertoo itse, mitä sille pitäisi tehdä. Ja kun sen oppii kuulemaan, ompelusta tulee vähemmän sääntöjen noudattamista ja vähän enemmän ongelmanratkaisua.

Valmis kaava antaa lähtökohdan, vartalo kertoo mitä sille pitää tehdä.

Viisi yleisintä istuvuusongelmaa

• Olkasauma liian leveä
• Rinnanympärys kiristää
• Selässä vaakasuoria ryppyjä
• Hiha kiertyy tai kiristää eli hihan istuvuus
• Ylä- ja alaosan ero koossa