Artikkeli
Käsitöiden lisäksi rakastan kaikenlaista järjestelyä, tilastointia ja raportointia. Langat ja neuleprojektit dokumentoin huolellisesti Ravelryyn, ja kankaille olen juuri ottamassa käyttöön vastaavaa Threadloop-sovellusta. Valmiit työt päätyvät yleensä Instagramiin tai neuleaiheiselle YouTube-kanavalleni. Vaikka käytänkin värejä runsaasti – joidenkin mielestä ehkä liikaakin – projektini ovat yleensä sen verran perinteisiä, etten lähtisi kirjoittamaan niistä lehtiartikkelia. Nyt tein kuitenkin poikkeuksen.
Kaikki alkoi eräänä kesäpäivänä selaillessani roolipeliporukkamme Discordia. Joku vinkkasi Keskiaikapuotiin saapuneesta pehmoase-erästä, ja uteliaisuuttani löysin sieltä edullisen katanan. Minulla oli jo ennestään Rodokselta ostettu kolmen miekan koristekatanasetti, ja jostain syystä nämä aseet kiehtoivat minua. Kuten aina ostosten kohdalla, aloin heti miettiä, miten voisin oikeuttaa tämän hankinnan. Sitten palaset loksahtivat paikoilleen: syksyllä oli tulossa Ropecon, jonne voisi mennä cosplay-asussa. Pukeutuisin Kill Bill -elokuvien Morsiameksi eli Beatrix Kiddoksi legendaarisessa keltamustassa ajoasussaan!
Sama asu toimisi täydellisesti myös tulevassa multiversumi-roolipelissä, jossa hahmot kohtaavat mystisessä Todellisuuksien Välisessä Tavernassa ihmetellen, keitä muut oikein ovat. Aiempi cosplay-kokemukseni rajoittui työpaikan pikkujouluihin tehtyyn Zelda-asuun, josta ompelin itse vain yläosan, joten tiesin hyppääväni nyt syvään päätyyn.
Kunnianhimoinen projekti ja nerokas ansa
Tiesin, että tästä tulisi tähänastisen elämäni monimutkaisin ompelutyö. Sitoutin itseni projektiin ovelalla tavalla: houkuttelin Todellisuuksien Väliseen Tavernaan mukaan kaksi kaveria, jotka lupasivat pukeutua Billiksi ja Elle Driveriksi. Toinen heistä lähti Bill-asussaan seurakseni myös Ropeconiin. Perääntymistietä ei enää ollut.
Hankin keltaista ja mustaa tekonahkaa, askarteluvaahtomuovia toppauksiin sekä mustia vetoketjuja. Kotoa löytyi onneksi jo ribbikangasta vyötäröresoriin, ompelulankaa ja takkiin sopiva nappi. Asuun kuuluu myös viisi kangasmerkkiä, jotka ystäväni kirjoi korvausta vastaan koneellaan. Vaikka alkuperäisessä asussa on vetoketjut sekä takissa että housuissa, tein housuihin mukavuussyistä joustavan vyötäröresorin ja jätin vetoketjun vain näön vuoksi.
Täydellisen asun kruunasi itse tehty huotra sekä kustomoidut kengät. Huotraan käytin asusta ylijäänyttä kiiltävää mustaa tekonahkaa, jotta se näyttäisi kaukaa puulta. Sidoin siihen satiininauhan Sageo-nyöriksi Rōnin musubi -solmulla – tekniikalla, jonka oppimisen jälkeen YouTube ei minulle muuta ehdotellutkaan. Alkuperäisten Onitsuka Tiger -kenkien metsästys Torista ja Vintedistä osoittautui tuloksettomaksi budjettini puitteissa, joten ostin edulliset keltaiset lenkkarit ja teippasin niihin Asics-raidat mattamustasta tekonahasta.
Aikataulupaineita ja asun ensi-ilta
Kankaiden hankinnasta oli kaksi kuukautta aikaa H-hetkeen. Yritin pilkkoa työn pieniin osiin, mutta silti viimeiselle viikolle jäi uuvuttavan paljon tekemistä. Lupasin itselleni, etten enää ikinä ota vastaan vastaavaa aikatauluhaastetta. Asu valmistui kuin ihmeen kaupalla juuri Ropeconia edeltävänä päivänä.
Tapahtuma jännitti, sillä olin ensikertalainen ja heti täydessä tällingissä. Vastaanotto oli kuitenkin huikea, ja lukemattomat ompelutunnit tuntuivat vihdoin sen arvoisilta. Opin myös kantapään kautta, että vaikka ihmisten pöyristyttäminen cosplay-asussa Tampereen rautatieasemalla on hauskaa, ensi kerralla vaihdan vaatteet vasta paikan päällä. Matkustaminen ei tehnyt hyvää keltaiselle tekonahalle, jonka olin alun perin pelastanut kilohintaisena pakan pohjakankaana.
Ennen kahden viikon päästä koittavaa larppia asua oli pakko huoltaa ja vahvistaa pahimmalla venytyksellä olleista kohdista. Kenkien tekonahkaraidat olivat myös antautuneet Ropeconin tuoksinassa, joten revin ne irti jo kotimatkalla. Larpissa kengät saivat kelvata sellaisenaan, jotta voisin käyttää niitä myöhemmin myös arjessa.
Kokonaisuutena asun rakentaminen – ja sen ulkoiluttaminen kahdesti – oli niin mahtava kokemus, että voin lämpimästi suositella cosplay-harrastusta kaikille, joilta löytyy aikaa ja intoa tarttua haasteisiin. Perusteellisempi selonteko asun valmistamisesta tulee ennen vuodenvaihdetta YouTube-kanavalleni Saijan Puikoilla.
Vastaa