Artikkeli
Miia Pellikka ei ollut koskaan uhrannut ajatusta koneneulonnalle. Sitten tuli burnout, ja hän kaipasi tekemistä kotona, mutta käsinneulominen oli mahdotonta. Maaliskuussa 2024 hän hankki ensin neulemyllyn, sitten Knitmaster-neulekoneen, ja alkoi etsiä tietoa Googlella. Löytyi iso Facebook-ryhmä, mutta apu jäi saamatta.
– Siellä käskettiin vain ostamaan kurssi, hän muistelee.
Pellikka päätyi perustamaan oman ryhmän, Neulekonepirtin. Idea oli yksinkertainen: paikka, johon kerätä kaikki tieto, ja jossa oikeasti neuvotaan ilmaiseksi.
– Halusin, että ihmisen ei tarvitse maksaa siitä, että oppii tekemään jotakin.
Ryhmässä on nykyään kaksi muuta ylläpitäjää, kilpailuja ja aktiivista toimintaa.
Vääriä käsityksiä ja turhaa arvostelua
Koneneulontaan liittyy ennakkoluuloja, joita Pellikka on joutunut kohtaamaan omalta kohdaltaan ja muiden kautta. Aloittelijana hän itsekin mietti, että tekeekö oikeaa käsityötä, jos kone tekee osan työstä.
– Aloittelijana uskoo viisaampia. Syntyy pelko, että tekee väärin, ja siitä seuraa anteeksipyytävä asenne, Pellikka selittää.
– Se tappaa kokeilunhalun, kun aina sanotaan, mitä et voi tehdä, sen sijaan, että rohkaistaisiin kokeilemaan.
Yksi ryhmän keskeisistä tehtävistä on ollut oikaista näitä väärinkäsityksiä. Pellikka ei ymmärrä, miksi tekemistä pitää arvostella materiaalin tai menetelmän perusteella. Hän on nähnyt esimerkiksi eräässä Facebook-ryhmässä tilanteen, jossa joku laittaa ensimmäisen neuletyönsä ryhmään, kertoo käyttäneensä akryylia ja saa heti kommentteja siitä, kuinka kukaan ei käyttäisi sellaista lankaa.
– Sellainen voi tuhota koko ihmisen harrastusinnostuksen. Miksi arvostellaan?
Omassa ryhmässä kiusaaminen on kielletty säännöissä, eikä sitä ole Miian mukaan esiintynyt. Kaikki kannustavat toisiaan, ja se on tarkoituskin.
Miksi juuri neulekone?
Koneneulonnan koukuttavuus on Pellikan mukaan näkyvässä tuloksessa: jälki syntyy nopeasti, ja omia muotoja, värejä ja tekstuureja pystyy kokeilemaan vapaasti. Ensimmäiset sukat olivat hirveän näköiset ja vaikeita tehdä.
– Mutta olihan ne sukat!
Neulekone on erityisen merkityksellinen myös niille, jotka eivät fyysisistä syistä pysty neulomaan käsin. Neulekoneiden käyttäjinä on esimerkiksi useita reumaa sairastavia, joille kone on ainoa tapa jatkaa harrastusta.
– Pitäisikö niiden, jotka eivät pysty neulomaan käsin, istua kotona ja purra kynsiä?
Luominen on Pellikan mielestä sama asia riippumatta toteutustavasta.
– Sielustahan se lähtee se luominen. Se toteutustapa on yhdentekevä.
Yhteisö sängynpohjaltakin
Facebook-ryhmä toimii Pellikan mukaan juuri siksi, että siellä pystyy olemaan sosiaalinen omaan tahtiin. Verkon kautta voi osallistua silloin kun itselle sopii, eikä tarvitse lähteä mihinkään.
– Omaan tahtiin tekeminen tarkoittaa, että sängynpohjaltakin voi olla sosiaalinen.
Ryhmässä on jaettu tietoa, neuvottu toisia ja lähetelty viestejä. Ylläpitäjät ovat neuvoneet yksittäisiä jäseniä myös Google Meet -etäkokouksissa suoraan koneen äärellä. Suunnitelmissa on myös etätapaamisia, mutta ne kaipaavat vielä miettimistä.
Neulekonepirtti-ryhmä on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, myös käsinneulojille.
– Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan!
Vastaa