Kun koronavirus sulki ihmiset koteihinsa vuonna 2020, Tia Karttunen alkoi monen muun tavoin viettää enemmän aikaa kotonaan. Ystävältä saadun vinkin jälkeen alkoi Karttusella uuden harrastuksen harjoittaminen.
– En ollut ikinä kuullutkaan makrameesta, ja kiinnostukseni heräsi heti.
YouTube-videoiden avulla Karttunen sai tehtyä amppeleita ja lopulta löysi itsensä solmimasta verhoja käsityönä.
Karttunen kertoo, että ajan viettäminen yhä enemmän kotona johti käsitöiden tekemiseen, koska hän kaipasi mielekästä tekemistä. Lopulta käsitöiden tekemisestä tuli entistä isompi osa arkea. Makramee-harrastus tuli Suomessa tutuksi muun muassa sosiaalisen median kautta koronan aikana. Karttuselle juuri makramee oli se käsityötekniikka, jonka avulla kiinnostus muihinkin käsitöihin heräsi.
Koronan jälkeen on saattanut osalla innostuneella mielenkiinto ja aika käsitöiden tekemiseen loppua. Harva Karttusen esimerkiksi Instagramissa seuraama makramee-aiheinen tili on pysynyt kovin aktiivisena koronapandemian päättymisen jälkeen. Neulominen sen sijaan pysyy pinnalla, ja aiheen ympärillä on somessa harrastajia.
– Itsekin siirryin pari vuotta sitten makrameesolmeilun parista neuleharrastajaksi. En voisi enää kuvitella eläväni ilman käsityöharrastusta, niin paljon käsillä tekeminen tuo iloa ja inspiraatiota arkeen, Karttunen kertoo.
Karttunen pitää neulomisesta yksin. Ihannepäiväänsä Karttunen kuvaa niin, että keittää kupin kahvia, istuu mukavasti sohvalle neuletyön kanssa ja laittaa kuulokkeista jonkin neulepodcastin pyörimään.
Mikä käsitöissä viehättää?
Käsitöissä viehättää oman kädenjäljen näkeminen ja lopputuloksen valmiiksi saaminen.
– Että saa omin käsin jotain kaunista ja ehkä samalla myös hyödyllistä aikaan.
Lisäksi hän mainitsee uuden oppimisen ilon sekä kehityksen näkemisen omissa töissään. Karttunen koki ensin neuleohjeet haastaviksi ja vaikeiksi tulkita. Lopulta lapasprojekti sai alkunsa ja tulikin valmiiksi. Karttunen kertoo hyödyntäneensä paljon käsitöiden harjoittelussa videoita YouTubesta. Hyvästä kokemuksesta inspiroituneena Karttunen löysikin itsensä jo neulomassa pitsistä villapaitaa. Käsitöiden on tutkitusti↗ kuvattu vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin. Käsityöt ovat hyvin konkreettista tekemistä, keino irtaantua omasta työstä ja rentoutua.
Erilaisia mahdollisuuksia käyttää omaa luovuutta
Pari ensimmäistä vuotta käsitöiden parissa meni pelkästään makrameetöitä tehdessä. Tämän jälkeen iski into oppia jotain uutta ja kehittyä edelleen käsitöiden saralla. Sen jälkeen Karttunen innostui neulomisesta, kynttilöiden valamisesta, polymeerimassakorvisten tekemisestä ja muustakin askartelusta siinä määrin, että alkoi tehdä askarteluaiheiseen lehteen omia ohjeita. Nyt vauva-arjen keskellä Karttunen keskittyy lähinnä neulomiseen.
– Siinä keskeytykset eivät haittaa, jos puikoilla on tarpeeksi helppoa tekemistä, Karttunen kuvailee.
Neuloessaan Karttunen käyttää enimmäkseen merinovillalankoja. Muut materiaalit kutittavat, ja merinovilla ei tätä hankaluutta tuo mukanaan. Askarrellessa Karttunen hyödyntää mieluusti kierrätysmateriaaleja ja luonnosta kerättyjä materiaaleja.
– Minusta on hausta ideoida, mitä kaikkea esimerkiksi munakennoista tai langanpätkistä voisi askarrella.
Kiireinen nykyaika ja käsityöt
Nykyiseen kiireiseen maailmaan nähden Karttunen pohtii, että käsityöt ovat mahdollisuus rentoutua ja rauhoittua kiireisen päivän jälkeen. Käsitöidenkin tekeminen voi kuitenkin mennä suorittamisen puolelle, ja silloin niiden tekemisellä on kaikkea muuta kuin rauhoittava vaikutus.
– Jostain projektista saattaa innostua niin paljon, että ajankulu ja muu maailma unohtuu täysin ja työtä tekee melkein pakonomaisella vimmalla. Välillä jokin saattaa mennä pieleen ja se harmittaa, mutta hammasta purren kuitenkin sinnittelee projektin valmiiksi.
Käsitöiden tekeminen vaatii siis myös kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Tämä tekee Karttusen mielestä digiajassa ihan hyvää aivoillekin.
Sosiaalisesta mediasta on myös paljon hyötyä. Erilaisista käsityöaiheisista tileistä ja YouTube-kanavista Karttunenkin saa inspiraatiota. Toisaalta Karttunen tuo esiin myös sen puolen, että käsityösome saattaa tuntua varsin hektiseltä ja tulee tunne, että muut saavat paljon aikaan uusia töitä ja uusia kiinnostavia ohjeita, kun itse ei ole vielä ennättänyt edellistäkään projektia aloittaa.
– Pitäisi muistaa olla vertaamatta muihin ja sulkea some siinä vaiheessa, jos inspiraatio tuntuu vaihtuvan ennemminkin paineeseen tehdä koko ajan enemmän ja nopeammin.
Karttunen arvelee, että ikäpolvien välisiä eroja on käsityöharrastuksen suhteen. Nuoremmilla käsityöläisillä etenkin sosiaalisessa mediassa on isompi vaikutus trendeillä, oli sitten kyse tietystä käsityötekniikasta tai vaikkapa neuleohjeesta. Voisi ajatella, että iäkkäämmillä harrastajilla käsitöiden tekeminen on vähemmän syklistä ja trendeistä riippumattomampaa.
Siitä, arvostetaanko käsitöitä nykypäivänä, Karttunen on kahta mieltä. Karttunen pohtii, että ajatuksen ja puheiden tasolla arvostusta käsin tehtyihin tuotteisiin löytyy. Kuitenkin tilastot pikamuodin suosion suhteen eivät tätä ajatusta puolla. Toisaalta vanhan kierrättäminen ja korjaaminen tuntuu olevan yhä suositumpaa. Tämän Karttunen kokee positiiviseksi asiaksi.
Karttunen on sitä mieltä, että jokainen saa tehdä käsitöitä sillä tyylillä kuin haluaa puhuttaessa esimerkiksi koneella kutomisesta. Karttusen mielestä on ymmärrettävää, että esimerkiksi töitään myyville käsityöläisille on nopeasta tavasta hyötyä. Yritystoiminnan kannalta jopa ratkaisevan tärkeää on saada tuotteita valmiiksi.
Käsitöistä kiinnostuneille
Karttunen haluaa sanoa käsitöiden tekemisestä kiinnostuneille:
– Rohkeasti vain kokeilemaan matalalla kynnyksellä!
Materiaaliakaan ei alkuun paljoa tarvitse, ja Karttunen ehdottaakin, että esimerkiksi yhdellä makrameelankarullalla tai lankakerällä sekä puikoilla pääsee jo hyvin alkuun. Karttunen nostaa esiin myös second hand -mahdollisuuden, ja kannustaa tutustumaan esimerkiksi YouTuben kautta ohjevideoihin ideoiden, inspiraation ja avun löytämiseksi aloittamiseen.
Vastaa